Projektit > Kulttuuriympäristö > Korkeavuorenkatu 21

Korkeavuorenkatu 21

  • Kategoria:

    Rakennushistoriaselvitys
  • Tilaaja:

    Senaatti-kiinteistöt
  • perustiedot:

    Korkeavuorenkatu 21 on uusrenessanssityylinen kivitalo Helsingin Ullanlinnassa. Alun perin asuinrakennuksena toimineen Färlanderin talon käyttäjäksi tuli 1904 santarmihallitus ja se sai nimekseen Ohranan talo. Siirryttyään 1918 Suomen valtiolle rakennus toimi valtion virastotalona. Selvitys tehtiin, sillä valtio oli luopumassa kiinteistössä.
  • Sijainti:

    Helsinki, Kaartin kaupunki
  • Liitteet:

    Lataa PDF
  • Suoritusajankohta:

    2013

Puolustusneuvoston puheenjohtaja marsalkka Mannerheim työskenteli Korkeavuorenkatu 21:n rakennuksessa 1930-luvulla.

Korkeavuorenkatu 21 on koristeellinen uusrenessanssityylinen arvokiinteistö Helsingin Ullanlinnassa Johanneksen kirkkoa vastapäätä. Talon rakennutti 1888–1889 tehtailija Per Erik Färlander, suunnittelusta vastasi Axel Högberg. Rakennus oli valmistuessaan yksi Helsingin suurimmista asuinrakennuksista.

Färlanderin talo sai synkän maineen sen siirryttyä 1904 Venäjän valtion omistukseen. Talon toimiessa santarmien päämajana sitä alettiin kutsua Ohranan taloksi. 1918 kiinteistö siirtyi Suomen valtion omistukseen sotasaaliina. Kun asuinrakennus muutettiin puolustusministeriön ja yleisesikunnan käyttöön virastoksi, rakennettiin taloon keskeiskäytäviä. 1930-luvulla rakennusta käytti puolustusneuvosto ja neljännessä kerroksessa työskenteli Puolustusneuvoston puheenjohtaja marsalkka Mannerheim. Rajavartiolaitos toimi talossa 1939–2012, jonka jälkeen talo on ollut tyhjillään. 1987–1991 pääsiivet peruskorjattiin ja pihasiipi korvattiin uudisrakennuksella. Rakennus on suojeltu asetuksella valtion omistamista rakennuksista sekä asemakaavassa sr-1 –merkinnällä.

Rakennushistoriaselvitys tehtiin, sillä Senaatti-kiinteistöt oli myymässä kiinteistöä. Selvityksen tehtävänä oli selvittää rakennuksen vaiheet ja antaa pohja- ja perustietoja rakennussuojelun sekä asemakaavamuutoksen tueksi. Työ painottui valtion omistuksen aikaan. Selvitys käsitti myös peruskorjauksen ja muutostyöt suunnitelleiden arkkitehtien Arvi ja Pirkko Ilosen haastattelun. Työssä on arvioitu rakennuksen säilyneisyyttä ja nykytilaa sekä tiivistetty muutosvaiheet kaavioihin. Rakennuksen ulko- ja sisätilat inventoitiin ja dokumentoitiin valokuvin. Sisätilojen osalta rakennuksen ominaispiirteet ja ratkaisut on esitetty yleispiirteisesti sekä osin huonekohtaisesti verraten alkuperäistä tilannetta nykytilanteeseen.

Erityispiirteet:

Korkeavuorenkatu 21 on valtioneuvoston asetuksella ja asemakaavassa suojeltu, kulttuurihistoriallisesti merkittävä arvokiinteistö.

Muita projekteja
PALAA TAKAISIN REFERENSSEIHIN